Argentiinalainen tango

Argentiinalainen tango on ainutlaatuinen kulttuurimuoto, jossa tanssi, musiikki ja laululyriikka yhdistyvät saumattomaksi kokonaisuudeksi. Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco onkin vuonna 2009 määritellyt tangon osaksi ihmiskunnan aineetonta kulttuuriperintöä. Tämä sivusto käsittelee argentiinalaista tangokulttuuria yleisesti ja erityisesti argentiinalaisen tangon harrastusta Suomessa.

Tangoa on tutkittu paljon Argentiinassa ja siitä on runsaasti julkaisuja espanjan kielellä. Milonga.fi esittelee tangoa suomeksi ja kerää yhteen hyviä linkkejä lisätietoon pääasiassa englanniksi, esimerkkinä professori Kristin Wendlandin erinomainen Coursera-sivuston kurssi So You Think You Know Tango?. Milonga.fi-sivuston tarkoitus on perehdyttää lukija tangokulttuuriin eri osa-alueisiin. Sivuston navigointi tapahtuu selainikkunan vasemman yläkulman valikkoikonin kautta.

Argentiinasta maana ja sen kulttuurista laajemmin voi lukea Suomen YK-liiton ylläpitämän Globalis-tietokannan Argentiina-sivulta. Buenos Airesista erityisesti voi lukea Mondo-lehdessä 2014 julkaistusta artikkelista Lempeiden tuulten Buenos Aires. Ylen Matkapassi-ohjelman (alun perin Globe Trekker) toinen jakso on omistettu Buenos Airesille ja katsottavissa Yle Areenasta 2024 saakka. Mielenkiintoinen tangon syntyaikojen suomenkielinen kuvaus on Arno ja Ossi Donnerin kirjoittama 1891 julkaistu kirja ”Matkustus Argentiinassa ja Uruguayssa – Tietoja näiden La Platan tasavaltojen oloista”. Englanniksi hyvää tietoa Argentiinasta tarjoavat esimerkiksi sivut Argentina country profile (BBC) ja Argentina in detail (Lonely Planet).

”Tango itsessään on kokonaisuudessaan runollista. Musiikki, tanssi ja laulu on runollista, kuin myös se maailma, josta tango kumpuaa. Se on yön maailma, boheemi maailma, jossa rahalla on vähän merkitystä ja rakkaudella suuri merkitys – riemukkaalla tai menetetyllä rakkaudella, kiintymyksellä ja sillä rakkaudella, jota tuntee, kun katsoo läpi ajan ja paikan kohti mennyttä.”

Horacio Ferrer

Tangon aikakaudet

Tangon tarkasta syntyhistoriasta ei ole säilynyt kerrottuja tai kirjoitettuja aikalaiskuvauksia. Ensimmäiset tangot levytettiin vasta kymmeniä vuosia tanssin ja musiikin synnyn jälkeen, eikä kaikkein vanhimmasta tangotanssista ole säilynyt selvää kuvaa. Tiedetään kuitenkin, että tango syntyi 1800-luvun loppupuoliskolla Etelä-Amerikan Río de la Platan eli Hopeavirran alueella. Argentiinan pääkaupunki Buenos Aires on tangon kehto, mutta myös Uruguayn pääkaupungilla Montevideolla oli osansa tangon kehityksessä. Tästä syystä argentiinalaisesta tangosta (tango argentino) käytetään joskus nimitystä rioplatalainen tango (tango rioplatense). Enrique Binda argumentoi TodoTango-sivuston artikkelissan ”River Plate tango or argentine tango?” kuitenkin nimenomaan sen puolesta, että käytetään termiä ”argentiinalainen tango”. On kuitenkin muistettava, että tango on alun perin leimallisesti Buenos Airesin suuren monikulttuurisen satamakaupungin ilmiö, paremminkin kuin koko Argentiinan.

Tangon syntyaikojen Buenos Aires oli kulttuurien sulatusuuni, jossa asui Etelä-Amerikan alkuperäisväestöä, Argentiinan espanjalaisia, alunperin orjakaupan myötä tuotuja afrikkalaisia, mittavan maahanmuuton myötä saapuneita eurooppalaisia ja kaikkien näiden ryhmien jälkeläisiä. Suuren sataman kautta kaupunkiin saapui kulttuurillisia vaikutteita Afrikasta, Euroopasta ja Karibialta. Tangomusiikin ja -tanssin ajatellaankin kehittyneen osin etelä-amerikkalaisista, osin afrikkalaisista ja osin eurooppalaisista juurista. Afrikan ja Euroopan vaikutteet suodattuivat Karibian ja erityisesti Kuuban kautta.

Tangon maailmanvalloitus alkoi tangon vanhan kaartin, Guardia Viejan, aikoihin 1910-luvulla, kun tango saapui ensin Pariisiin ja sitten Euroopan ja muun maailman suuriin kaupunkeihin (Tangology 101: History of Argentine Tango Music & Dance). Tätä ennen Buenos Airesin yläluokka ei ollut pitänyt tangoa arvossa, vaan sen ajateltiin olevan alaluokan säädytöntä huvia. Suomeen tango tuli tangohuuman myötä vuonna 1913.

Tangon uusi kaarti, Guardia Nueva, alkoi kehittää tangomusiikkia 1920-luvulla ja loi pohjaa tangon kulta-ajalle, Época de Oro (Edad de Oro), joka ajoittuu yhden määritelmän mukaan noin vuosien 1935 ja 1955 välille. 1940-luku oli joka tapauksessa tangon kulta-ajan huippu, jolloin Buenos Airesin seuraelämä oli tangon kyllästämä. 1950-luvun lopulla tango alkoi kuihtua kykenemättömänä uudistumaan ajan mukana. Tähän myötävaikutti osin uusi rock and roll -musiikki ja osin 1955 tapahtunut sotilasvallankaappaus. 1960- ja 1970-luvut olivat argentiinalaisen tangon hiljaiseloa.

Vuonna 1983 aika oli kypsä tangon uudelle maailmanvalloitukselle. Tuolloin tapahtui kaksi merkittävää asiaa. Ensiksi Argentiinaa 1976-1983 hallinnut sotilasdiktatuuri kaatui ja maa palasi demokratiaan lopettaen arviolta 30 000 ihmisen hengen vaatineen likaisen sodan (guerra sucia). Toisena tärkeänä tapahtumana sai Pariisissa ensi-iltansa tanssishow Tango Argentino, joka myöhemmin kiersi lähes koko maailman Broadwayta myöten ja sai ihmiset ympäri maapallon hullaantumaan tangosta.

Joidenkin mukaan 2010-luvulla eletään uutta tangon kulta-aikaa. Tango on levinnyt niin laajalle, että sitä tanssitaan säännöllisesti Argentiinan Tulimaasta etelässä Norjan Tromssaan pohjoisessa. Vanhoja tangolevytyksiä kerätään ja restauroidaan huolellisesti. Tangolyriikkaa kootaan tietokantoihin ja käännetään monille kielille. Muusikot tutkivat klassista tangoa ja etsivät sille uusia ilmaisumuotoja. Tangokulttuuri on kansainvälistä ja elinvoimaista.

71467983_2629154270437206_1425963776888274944_o

Argentiinalainen tango yhdistää: moskovalainen Solo Tango -orkesteri esiintymässä Tampereen kansainvälisellä Maailmantango-festivaalilla 2019 solistinaan buenosairesilainen Walter ”Chino” Laborde. Finnam Foto.

Argentiinalainen tango Suomessa

Argentiinalaisen tangon harrastus Suomessa ei rajoitu tanssiin, vaan kattaa myös esimerkiksi joukon laadukkaita argentiinalaista tangoa soittavia orkestereja. Suomessa on lisäksi muunlaista argentiinalaista tangokulttuuria. Muun muassa Tangoteatteri Kiuta, Tango-orkesteri Bandola, Elina Lajunen ja Minna Tuovisen ja Martin Heslopin As2wrists Dance Company ovat tehneet mielenkiintoista tangoaiheista teatteria. Tangoa näyttämölle ovat viime aikoina tuoneet myös esimerkiksi Jorma Uotisen suunnittelema esitys Tango! – Buenos Airesista Seinäjoelle ja KOKO Teatterin Mestari Astor – Katupojasta tango nuevon isäksi.

Suomessa on kaksi kansainvälisesti merkittävää argentiinalaisen tangon festivaalia. Maailmantango on vuosittain syyskuussa Tampereella järjestettävä poikkitaitteellinen kaupunkifestivaali ja Tango Frostbite vuosittain helmikuussa Helsingissä järjestettävä tanssifestivaali. Seinäjoella toimii Kansainvälinen Tangoakatemia, joka järjestää tapahtumia ja tekee yhteistyötä erilaisten tangosta kiinnostuneiden organisaatioiden kanssa.

Kuvataiteilija Kaisa-Tuulia Tuomi tekee tangoaiheisia maalauksia ja mm. valokuvaajat Jani Keinänen (Finnam Foto Photography) ja Michalis Georgopoulos (GeM Photo) ottavat tangoaiheisia valokuvia.

Lukemista tangon historiasta

Suomeksi

Englanniksi

Milonga.fi-sivusto on julkaistu 2.6.2020 ja viimeksi päivitetty 10.8.2023.
Tämä etusivu on julkaistu 2.6.2020 ja viimeksi päivitetty 15.8.2021.