2. Tangotanssi

Tällä sivulla

  • Yleistä tangotanssista
  • Eurooppalainen, suomalainen ja kilpatango
  • Tangotanssin osa-alueet
  • Argentiinalaisen tangon tanssityylejä
  • Videoita
  • Tanssitapahtumia
  • Tangon harrastajista
  • Tanssikengistä
  • Tanssivaatteista
  • Lisälukemista

Yleistä tangotanssista

Tanssina tangon omaleimaisin piirre, joka selvimmin erottaa sen muista tansseista, on todennäköisesti sen suljettu tanssiote, abrazo, eli syleily tai halaus. Ylävartaloa liikutetaan halausotteen myötä suhteellisen vähän ja jaloilla voidaan tehdä erilaisten askelten lisäksi monenlaisia koristeluita. Tango on liikkuva tanssi, jota tanssitaan ringissä (ronda) liikkuen tilassa ylhäältä päin katsottuna vastapäivään.

Tanssin rakenteen suhteen tangolla on kaksi ominaispiirrettä: vapaa improvisaatio ja kaksi rinnakkaista askeljärjestelmää, niin sanotut normaalisysteemi ja ristisysteemi. Normaalisysteemissä viejä ja seuraaja liikuttavat yhtäaikaa tanssiparin saman puolen jalkoja (toisen vasenta ja toisen oikeaa) kun ristisysteemissä (sistema cruzada) viejä ja seuraaja liikuttavat yhtäaikaa tanssiparin eri puolien jalkoja (molempien oikeaa tai molempien vasenta). Ristisysteemi mahdollistaa normaalisysteemiä monimuotoisempien – ja tangolle ominaisten – askelten ja liikkeiden käytön.

Tango on ennen kaikkea sosiaali- eli seuratanssia, vaikka sitä voi toki tanssia esitys- tai kilpailutarkoituksessakin. Sosiaalitango on improvisoitua tanssia, jossa on paljon tilaa musiikin tulkinnalle. Vapaa improvisaatio tarkoittaa, että tangossa ei ole varsinaista perusaskelta, vaan jokainen askel ja kuvio viedään – ja tulkitaan – erikseen ja niitä voi yhdistellä vapaasti. Myös taukojen pitäminen ja liikkeiden hidastaminen, jotka ovat olennainen osa tanssia, on vapaata.

Perinteinen tanssittavaksi tarkoitettu tango on joko instrumentaalista tai laulettua orkesterimusiikkia, joka jaetaan kolmeen eri alalajiin (tres ritmos): tango, milonga ja valssi. Tango on tasajakoista musiikkia (jossa lasketaan esimerkiksi neljään) kun taas tangovalssi kolmijakoista (lasketaan kolmeen). Tanssittavan milongan (milonga ciudadana) tunnusomaisin piirre on pisteellinen habanera-rytmi. Itse tangomusiikissa ei ole yhtä tiettyä perusrytmiä vaan musiikin rytmi muodostuu melodian ja säestyksen erilaisista rytmeistä.

Perinteisessä tangossa ei monesta muusta tanssimusiikista poiketen ole varsinaisia lyömäsoittimia, kuten rumpuja. Sen sijaan eri soittimia käytetään lyömäsoitinmaisesti, esimerkiksi joskus rummuttaen viulun tai kontrabasson kaikukoppaa. Varsinaisten lyömäsoitinten puute, yksittäisen perusrytmin puute ja toisaalta yleisesti rytmillinen soittotapa tekevät tangon rytmiikasta elävää ja antavat yhdessä tanssiaskelten improvisaation kanssa tanssiparille suuren vapauden tulkita eri kappaleita eri tavoin.

71174992_2638874372798529_1010026714308280320_o

Argentiinalaisen tangon suljettu tanssiote, abrazo, tarkoittaa sananmukaisesti halausta tai syleilyä. Maailmantango 2019, Tampere. Finnam Foto.

Eurooppalainen, suomalainen ja kilpatango

1910-luvun tangomanian myötä Euroopassa alettiin tanssia tangoa laajasti ja tanssista kehittyi eurooppalaisiin tanssisalonkeihin soveltuva muoto. Tämä Eurooppaan saapunut tanssi ei ollut vielä kehittynyt tangon kulta-ajalla 1940-luvun Buenos Airesissa, jolloin tangotanssiin kehitettiin monia nykyään keskeisinä pidettyjä liike-elementtejä. Tästä varhaisesta, osin eurooppalaistuneesta, tangosta myös syntyi myöhemmin standardisoitu kilpatango, jossa kuviot ja liikekieli on määritelty tarkasti (esimerkiksi World Sport Dance Federationin tekniikkakirjassa).

Suomalaisen tangotanssin sanotaan syntyneen, kun tanssinopettaja Inkeri Kare lanseerasi 1930-luvulla idean tanssia tangoa foksin askelilla. Suomalaisesta tangosta tanssina voi lukea Suomen tanssipalvelimelta ja Suomen Tanssistudiot Oy:n sivulta.

Wanha Tango on tanssinopettaja Juhani Tahvanaisen suomalaisen tangon ja argentiinalaisen tangon pohjalta kehittämä tyyli, joka on tarkoitettu tanssilavoilla erityisesti suomalaisen tangomusiikkin tahtiin tanssittavaksi.

Tangotanssin osa-alueet

Tangotanssin voidaan katsoa koostuvan eri osa-alueista, kuten repertuaari (askeleet ja kuviot), yksilötekniikka, parinvälinen kommunikaatio (vieminen ja seuraaminen), musikaalisuus ja sosiaalitanssi (esimerkiksi tangon tanssietiketti). Tangon harjoittelusta tanssina on tehty pedagoginen malli – ”Tangotanssijan kehitys” – joka auttaa hahmottamaan edellä mainittuja oppimisen eri osa-alueita. Samantyyppinen malli on käytössä opetusohjelman pohjana monissa pohjoismaisissa tangokouluissa. Jaana Hänninen on käsitellyt tangon oppimista blogikirjoituksessaan ARGENTINALAINEN TANGO – Tanssin osaamisalueet ja kehityspolut.

Tangon askelten ja kuvioiden nimiä on listattuna mm. Wikipediassa (Figures of Argentine Tango) ja sanastoissa A Guide to Tango Terminology (Tango Argentino de Tejas), Tango Dictionary of Terms (Very Tango Store) ja Terminology, list of tango terms (Tango – E – Vita)

Argentiinalaisen tangon tanssityylejä

Ajan myötä on kehittynyt erilaisia tapoja tanssia tangoa, siten että joidenkin mielestä voidaan puhua erillisistä tyyleistä. Näitä ei kuitenkaan varsinaisesti ole tarkkaan määritelty, eikä tyylien terminologia ole yhtenäinen. Toisten mielestä kyse ei ole muutamasta erillisestä tyylistä, vaan jokaisen tanssijan omasta persoonallisesta tavasta tanssia ja tulkita musiikkia. Vaikka tangossa on suuri vapaus henkilökohtaiselle tulkinnalle, voidaan todennäköisesti hyvällä omallatunnolla puhua ainakin jonkinlaisista tyylilinjoista. Liiallinen keskittyminen erillisiin tyyleihin sen sijaan voi rajoittaa henkilökohtaisen tulkinnan tärkeyttä ja luoda raja-aitoja sinne, missä niitä ei oikeasti ole.

Tangon alkuaikojen tanssityylien nimityksiä ovat esimerkiksi canyengue ja orillero. Canyengue on monitulkintainen, alkujaan ilmeisesti afrikkalaisperäinen sana, joka tarkoittaa ainakin Buenos Airesin laitakaupunkien elämänmenoon liittyvää asiaa ja toisaalta tähän littyvää tanssityyliä. Orillero tarkoittaa sananmukaisesti laitakaupunkiin liittyvää.

Myöhemmin alettiin puhua salonkitangosta, tango (de) salon. Tällä tarkoitetaan yleensä tangon kulta-ajan tyypillistä tanssisaleihin soveltuvaa tangoa erotuksena tangon alkuaikojen rosoisemmasta tanssityylistä. Jonkinlaisen käsityksen menneiden aikojen tavoista tanssia tangoa saa vanhoista tango-oppaista, kuten S. B. Chesterin Secrets of the Tango vuodelta 1914. Yhteenveto useista 1910-luvun tangotanssioppaista moderneine videoesimerkkeineen on esitelty The Library of Dance -sivustolla. Vanhoja tanssioppaita on lisäksi arkistoituina Yhdysvaltain kongressin kirjastossa (djvu-tiedostoina, jotka voi verkossa konvertoida pdf-tiedostoiksi) ja Social Dance at Standford -sivustolla. Mielenkiintoinen ajankuva tangosta Pariisissa on YouTube-video vuoden 1913 elokuvasta Le Mort Qui Tue.

1990-luvulla monet tanssijat saivat vaikutteita showtangon räväkästä liikekielestä, johon kuului mm. näyttäviä ja suuria askeleita ja kuvioita. Tämän tyylin oheen syntyi niinikään 90-luvulla kaksi muuta tapaa tanssia, tango nuevo ja tango milonguero.

Tango nuevo on tapa hahmottaa tangotanssin rakennetta ja tähän liittyvä liikekieli. Tango nuevon rakenneanalyysiä (katso sivusto Tangonotaatio) voi soveltaa erilaisiin tanssityyleihin myös ilman tango nuevo -liikekieltä. Tyylinä tango nuevoon yhdistetään usein avoin tanssiote ja tietynlainen liikkeen elastisuus. Tango nuevoa ei pidä tanssityylinä tai tanssianalyysin työkaluna sekoittaa alunperin Astor Piazzollan 1960-luvun kokoonpanon mukaan nimettyyn tangomusiikin tyyliin. Lisää tango nuevo -tanssista voi lukea Pasi ja Maria Laurénin blogikirjoituksesta Mitä on tango nuevo – Osa 2: Tanssi ja englanniksi Gustavo Naveiran artikkelista (ks. sivun loppu).

Tangotanssija ja -opettaja Susana Miller tutki vanhojen milonguerojen tapaa tanssia ja kiinnitti huomiota tanssijoiden halausotteeseen ja pieniin, vähän tanssitilaa vaativiin, rytmillisiin askeleihin. Miller nimesi tämän tavan tanssia milonguero-tyyliksi. Jotkut ovat myöhemmin huomauttaneet että kuvaavampi nimi tälle tyylille olisi estilo del centro tarkoittaen alunperin Buenos Airesin keskustan pienissä tanssipaikoissa suosittua tyyliä, kontrastina esimerkiksi estilo Villa Urquiza -tyylille, joka on perinteisesti Buenos Airesin pohjoisessa Villa Urquizan kapunginosassa (barrio) tanssittu tyyli.

Suuressa Buenos Airesissa vuosittain järjestettävässä tangotapahtumassa ja kilpailussa Campeonato Mundial de Baile de Tango (”Mundial de Tango”) on kaksi kategoriaa, tango de pista (salonkitango) ja tango escenario (näyttämö- tai showtango).

IMG_0650b

Tanssinopettaja Pasi Lauren tarkastelee tango nuevo -metodin mahdollisuuksia Maria ja Pasi Laurenin TodoTango-seminaarissa Tampereella 2017. Kuvassa näkyvä tangonotaatio on Pasi Laurenin kehittämä Gustavo Naveiran tango nuevo -rakenneanalyysin pohjalta. Kuva Henrik Helin.

Videoita

YouTubessa on tuhansia videoita tangotanssista. Vaikka tanssin oppiminen videoilta on vähintäänkin haastavaa, niin jonkinlaisen käsityksen saa esimerkiksi Howcastin lyhyistä opetusvideoista (opettajina Diego Blanco ja Ana Padron). Hyviä esimerkkejä erilaisista tangokuviosta saa myös Los Angeles Tango Academyn tuntien jälkeisistä yhteenvetovideoista ja Jordi Moragues Massanetin Tango Tools -kanavalta. Soolotekniikkaharjoituksia YouTubessa tarjoaa mm. Vanessa Gauch.

030tango ja TC Tango ovat kanavia, joilla voi katsoa korkealaatuisesti kuvattuja tangotanssiesityksiä. Endre Tango, Argentine Tango Videos ja Tango Zone -sivuilla on hyvä kokoelma linkkejä erilaisiin tangovideoihin aihealueittain. Tango Fury -sivustolla on esitelty tangotanssiesityksiä.

Kaupallisia opetusvideoita verkossa tarjoavat mm. sivustot Tangomeet, Tango Live, Let’s Dance Tango ja Aslan Video. Kaupallisia oppimateriaaleja on myös esitelty Christer Jansénin blogissa. Suomessa Tanssintahti Online tarjoaa joitain argentiinalaisen tangon videoita. Online-tanssikursseja Suomessa tarjoavat ainakina La Fábrica del Tango, Nadia y Daniel Tango ja Haapalainen SuutariJääskö Dance Studios.

Laadukasta tyyliteltyä sosiaalitanssia näkee Buenos Airesissa järjestettävässä Campeonato de tango de la ciudad -kisassa, jossa on omat sarjansa tangon lisäksi milongalle, valssille ja senioreille. Tavallisesta sosiaalitanssista milongassa ja harjoittelusta practicassa on myös videoita, ensimmäisestä esimerkkinä tapahtuma Stockholm in a Close Embrace 2015 ja toisesta Buenos Airesin kuuluisa Sunderland Clubin practica.

Mundial de Tango -kilpailun omassa sarjassaan näkee showtangoa, josta esimerkkinä on vuoden 2015 voittajat Ezequiel Jesus Lopez ja Camila Alegre. Tango nuevo -tyyppisistä kuvioista ja liikekielestä saa hyvän käsityksen tyylin mestareilta Gustavo Naveiralta ja Giselle Annelta sekä Mariano ”Chicho” Frumbolilta ja Juana Sepulvedalta. Sekä Gustavo Naveirasta että Chicho Frumbolista on YouTubessa omat lyhyet dokumenttielokuvansa, El Método Naveira – Gustavo Naveira y Giselle Anne ja Chicho – a conversation. Mielenkiintoinen esimerkki improvisoidusta tangosta on Brysselin tangofestivaalilla järjestettävät esiintyjäparien esitykset, joissa tanssijat tanssivat muiden kuin omien pariensa kanssa musiikkiin, joka valitaan paikan päällä: Mixed couples (TC Tango, YouTube).

Tanssitapahtumia

Argentiinalaista tangoa tanssitaan erilaisissa tapahtumissa, eikä tanssiin perehtymättömälle ole aina selvää, mitä eri tilaisuudet pitävät sisällään. Alla on yksinkertainen jaottelu erilaisista tanssitilaisuuksista:

  • Milonga: argentiinalaisen tangon tanssit.
  • Practica: ohjattu tai useammin vapaa harjoitustilaisuus.
  • Festivaali: tapahtuma, jossa on opetusta, tansseja, esityksiä ja usein elävää musiikkia.
  • Maratoni: tapahtuma, jossa on mahdollisuus tanssia yksi tai useampi päivä (lähes) yhtämittaisesti.
  • Encuentro (milonguero): ”tapaaminen”, yleensä maratonia ’intiimimpi’ sosiaalitanssitilaisuus, jossa osallistujien määrä on tarkkaan rajoitettu ja monet tanssijat tuntevat toisensa entuudestaan.

Tanssinopettaja Melina Sedó on kirjoittanut omia näkemyksiään erilaisista tanssitilaisuuksista blogiinsa kirjoituksessa ABC of Tango Events – No More Porridge!

Tangon harrastajien nimityksiä

Espanjaksi tangon harrastajista käytetään erilaisia nimityksiä; bailarín, tanguero, milonguero. Bailarin tarkoittaa tanssijaa, kun tanguero tarkoittaa yleisesti tangolle omistautunutta henkilöä, joka voi olla tanssijan sijasta myös esimerkiksi tangomuusikko tai tangohistorioitsija. Milonguero tarkoittaa yleisesti vanhempaa henkilöä, jolla on pitkä kokemus tangon tanssimisesta ja jonka elämässä tangon tanssimisella on hyvin keskeinen rooli.

Tango-opettajista käytetään espanjaksi nimitystä profesor/profesora. Maestro/maestra tarkoittaa tangon yhteydessä arvostettua opettajaa tai esiintyjää, mestaria.

Tanssikengistä

Tangotanssijan ykkösvaruste on hyvät tanssikengät. Varsinaisia tangotanssia varten suunniteltuja kenkiä alettiin valmistaa 1990-luvulla ja nykyinen kenkämuoti sai muotonsa 2000-luvulla; esimerkiksi Comme Il Faut -kenkämerkki perustettiin Buenos Airesissa 2003. Tätä ennen tanssittiin kengillä, joita ei varta vasten ollut suunniteltu tangon tanssimiseen. Nykyään tangoa tanssitaan useanlaisilla kengillä ja tärkein ominaisuus todennäköisesti on, että kenkä tuntuu hyvältä sen käyttäjälle.

Tangokenkien muita tärkeitä ominaisuuksia ovat riittävän liukas pohja, tukeva rakenne ja sirous. Kun pohja on sopivan liukas, pystyy kengällä kääntymään (pivotoimaan) tarpeeksi hyvin. Tästä syystä tangokenkien pohja on usein (mokka)nahkaa. Jos tanssii paljon erilaisilla lattioilla, voi olla hyvä hankkia muutamat kengät erilaisilla pohjilla, jotta pärjää hyvin sekä liukkaammilla että tahmeammilla alustoilla.

Erityisesti korkokengissä tärkeä ominaisuus on riittävän tukeva rakenne, joka tukee jalkoja vaativissakin askelissa ja kuvioissa. Toisaalta erityisesti tangoesityksissä monet tanssijat suosivat hyvin joustavia kenkiä, jotka sallivat jalkaterien täyden ojentamisen.

Tangokengän riittävä sirous ilman esimerkiksi liian pitkulaista kärkeä tai kengän reunan yli työntyvää pohjaa tekee tanssimisesta sujuvaa, erityisesti askeleissa, joissa seuraajan ja viejän jalat ovat lähellä toisiaan.

Tarkemmin tangokengistä voi lukea Very Tango Store -sivustolta ja Royce Chaun blogikirjoituksesta. Argentiinalaiseen tangoon tarkoitettujen kenkien myyjiä Suomessa on listattu mm. Tango Room ja Tanssikengät.com -sivuilla.

Erityisesti paljon korkokenkiä käyttäessä on hyvä huolehtia jalkojen hyvinvoinnista ja ryhdistä osaavan opettajan johdolla. Terveyskirjaston Terveet jalat -kirjassa esitellään mm. jalkavoimistelun periaatteita ja perusharjoitteita. Hyviä englanninkielisiä artikkeleita samasta aiheesta ovat It’s all about the feet! (Tango Devi Blog), Tips to Happy Stiletto Feet (Oxygen Tango Blog) ja Happy Feet – Foot stretches to counteract high heels (Los Angeles Tango Academy). YouTubessa on myös hyviä videoita aiheeseen liittyen, esimerkiksi Foot care and body alignment for Argentine Tango (Elizabeth Wartluft) ja Essential exercises for tango feet (Natalia Orlova).

Tanssivaatteista

Kuten tanssikenkien suhteen, myös tanssivaatteiden tärkein ominaisuus lienee, että ne tuntuvat käyttäjälleen hyviltä. Tangoon on eri aikakausina liittynyt erilaisia muoti-ilmiöitä, jotka vaihtelevat myös maiden ja alueitten välillä. The Tango Walk-In on loppuvuodesta 2020 perustettu Facebook-sivu, jolla on tarkoitus käsitellä argentiinalaisen tangon muotia.

TangoForge-sivustolla on oma artikkelinsa tangovaatetuksesta ja Collección Berlin -tangovaatemerkin blogissa on tangovaatetusta käsitteleviä artikkeleita, erityisesti naisille. TangoTrips-sivustolla puolestaan on artikkeli miesten pukeutumisesta. Tango-opettaja ja -DJ Bärbel Rücker on koonnut Moving Experience -sivustolleen linkkejä tangovaatteita ja kenkiä myyviin kauppoihin.

Lisälukemista

Yleistä tangotanssista suomeksi

Tangon tanssityyleistä

Milongueroista

Tämä sivu on julkaistu 2.6.2020 ja päivitetty 13.9.2021.