9. Argentiinalainen kansantanssi ja -musiikki

Tällä sivulla

  • Yleistä argentiinalaisesta kansantanssiperinteestä
  • Kansanmusiikki
  • Kansantanssi
  • Kansantanssifestivaalit
  • Muu argentiinalainen kansanperinne
  • Argentiinalainen kansantanssi ja -musiikki Suomessa
  • Lisätietoa
  • Musiikkia Spotifyssa ja YouTubessa

Yleistä argentiinalaisesta kansantanssiperinteestä

Tango on alunperin hyvin leimallisesti urbaani tanssi. Se on syntynyt ja kehittynyt Buenos Airesin suurkaupungin monikulttuurisessa ympäristössä. Argentiinalaiset kansantanssit puolestaan ovat alunperin maalta lähtöisin. Niissä näkyy ja kuuluu vahvana mm. gauchojen ja Argentiinan alkuperäisväestön kulttuuri.

Argentiinalaisen tangon tansseissa, milongoissa, tanssitaan yhä useammin illan aikana pieni ripaus argentiinalaista kansantanssia, useimmiten chacareraa. Kansantanssilla on toki oma sosiaalitanssitilaisuutensa, peña, mutta näitä ei järjestetä kovin säännöllisesti tai suuressa mittakaavassa Argentiinan ulkopuolella.

Argentiinalaiseen kansanperinteeseen ovat vaikuttaneet Väli- ja Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuurit yhdessä afrikkalaisen ja espanjalaisen kulttuurin kanssa. Argentiinalaisesta kansantanssista ja -musiikista sekä niihin liittyvästä kulttuurista käytetään nimeä folklóre tai folclore (argentino).

Kansanmusiikki

Koska Argentiina on suuri maa, mahtuu folklóre-termin alle paljon erilaisia tansseja ja musiikkityylejä. Musiikki on useimmiten kolmijakoista ja siinä on leimallinen rytmi, jossa musiikin aksentti eli korostettu isku ei ole tahdin ensimmäinen vaan tahdin viimeinen (laskettuna neljäsosissa). Rytmissä on lisäksi usein kaksi päällekkäistä kerrosta, 3/4-rytmi ja 6/8-rytmi, jotka yhdessä muodostavat 2:3-polyrytmin. Espanjaksi kahdesta päällekkäisestä rytmistä tässä yhteydessä käytetään nimeä birrítmo tai poliritmo.

Tyypillisiä soittimia argentiinalaisessa kansanmusiikissa ovat kitara, viulu ja bombo legüero. Bombo on yksittäisestä puunrungosta kovertamalla tehty rumpu, jonka kalvona on eläimen talja. Sitä soitetaan kapuloilla useimmiten joko istualtaan pidellen rumpua jalkojen välissä tai kainalossa, tai seisten jolloin rumpua pidetään kainalossa. Bombon kalvosta tuleva ääni on syvä ja pehmeä kun taas rummun puuvanteesta saadaan korkeampi ja terävämpi ääni.

Bombon ohella toinen tärkeä rytmisoitin on akustinen nylonkielinen kitara, jota soitetaan sormilla ilman plektraa. Säestystekniikkaa eli komppausta kutsutaan nimellä rasgueo tai rasguido.

Muita tyypillisiä soittimia ovat esimerkiksi erilaiset huilut ja luutun sukuinen charango. Argentiinalaisessa kansanmusiikissa käytetään joskus myös harmonikkaa tai bandoneonia. Tarkemmin perinteisiä soittimia esitellään espanjankielisellä Folklore del Norte -sivustolla kohdassa ”Instrumentos”.

Suomeksi argentiinalaista kansantanssia on esitetty vähän. Kuuluisaa zambaa Alfonsina y el mar (Alfonsina ja meri, YouTube) ovat esittäneet ainakin Anneli Saaristo, Cuartet Ajaton ja Reima Helminen. Toista zambaa, Nostalgias tucumanas, on esitetty nimillä Tucumana (Kauko Käyhkö, YouTube) ja Nostalgias tucumana (Esko Rahkonen, YouTube; Rolf Koskinen, YouTube; Martti Pohjalainen ja Kuolimon Laulu).

88240608_2653735918241398_6827395539751927808_o

Suomessa asuva Emilio Cornejo ja Suomessa asunut Sofia Victoria tanssivat zambaa Tango Frostbite -festivaalilla Helsingissä 2020. GeM Photo.

Kansantanssi

Argentiinalaiset kansantanssit voidaan jaotella useammalla eri tavalla, muun muassa niiden maantieteellisen alkuperän mukaan: chacarera on esimerkiksi peräisin Pohjois-Argentiinan Santiago del Esterosta. Toinen tapa jaotella tansseja on sen mukaan, tanssitaanko yksin (esim. malambo), ryhmässä (esim. carnavalito) vai pareittain; paritansseissa erotellaan vielä sellaiset, joissa tanssitaan erillään (esim. chacarera) ja sellaiset, joissa tanssitaan tanssiotteessa (esim. chamamé).

Eri tansseilla on omanlaiset luonteensa: chacarera esimerkiksi on eloisa, iloinen ja leikkisä, kun taas zamba romanttinen ja syvällinen tanssi. Tanssillinen tulkinta voidaan myös karkeasti jakaa perinteiseen ilmaisuun (folklóre tradicional) ja modernimpaan ja vapaampaan ilmaisuun (folklóre estilizado).

Monissa eri tansseissa käytettäviä peruselementtejä ovat kolmen askeleen perusaskelikko, parista erillään tanssittavissa tansseissa käytettävä käsien asento, sormien naputus, taputus, sekä jalkojen koputus (zapateo) ja hameella tehtävä koristelu (zarandeo). Joissain tansseissa, kuten zambassa käytetään lisäksi huivia (pañuelo) ilmentämään tanssijoiden välisiä tunteita.

Monien kansantanssien perusaskelikko aloitetaan yleensä vasemmalla jalalla ja se astutaan vuorojaloin, siten että ensimmäinen askelikko on vasen-oikea-vasen ja seuraava oikea-vasen-oikea. Yksi perusaskelikko kestää tyypillisesti yhden 6/8-tahdin.

Chacarera

Yleisin kaikista kansantansseista on todennäköisesti chacarera, jonka rakenteen muistamisesta on tehty hyviä ohjeita englanniksi, esim. tango-dj.at -sivulla ja I can tango – can I? -blogissa. Musiikillisesti chacarera on kaksiosainen kappale, jossa säkeistö vuorottelee välisoiton kanssa. Perusmuoto on ABABABB, jossa A-osa toimii alku- ja välisoittona ja B-osa säkeistönä. Rakenne ABABABB soitetaan kahdesti, ensimmäinen kierto on nimeltään ”primera” ja toinen ”segunda”.

Chacareran rakenteessa on kaksi muuttujaa, A-osan kesto ja B-osan kesto. Chacarera simplessä B-osa (säkeistö) on 8 tahdin ja chacarera doblessa 12 tahdin mittainen. Sekä simple- että doble-muodossa A-osa (alku- ja välisoitto) voi puolestaan olla joko 8 tai 6 tahdin mittainen. Kahdeksan tahdin muoto on nimeltään ”de ocho compases” ja kuuden tahdin muoto vastaavasti ”de seis compases”. Chacarerasta on siten neljä pääasiallista rakenteellista variaatiota: simple de 8 compases (tavallisin), simple de 6 compases, doble de 8 compases ja doble de 6 compases.

Chacarera trunca on chacareran rytmillinen (ei rakenteellinen) variaatio, jossa fraasien lopukkeet päättyvät tahdin viimeiseen neljäsosanuottiin. Tango aMoroso ry:n Spotify-soittolistoissa on esimerkkejä kaikista chacareran tavallisimmista variaatioista, mukaanlukien yllä olevat neljä rakenteellista muunnosta ja chacarera trunca. Chacareran tanssimisesta on paljon hyviä esimerkkejä YouTubessa.

Zamba

Yksin argentiinalaisen kansantanssin hienoimpina pidetyistä tansseista on zamba, joka pohjautuu perulaisesta zamacueca-tanssista. Perusmuodoltaan zamba on kaksiosainen sävellys, jonka rakenne on AAB. Samalla tavalla kuten chacareran tapauksessa zamban AAB-rakenne toistetaan (primera ja segunda). Zambassa sekä A- että B-osa ovat perinteisesti 12 tahdin mittaiset. Kappaleen alussa soitetaan alkusoitto ja primeran ja segudan välissä välisoitto; nämä ovat tavallisesti 9 tai 8 tahdin mittaiset.

Zambasta on olemassa erilaisia variaatiota. Zamba carpera on rytmiltään kevyempi ja bandoneonilla on musiikissa keskeinen rooli. Zamba alegre on yhdistelmä zambaa ja toista tanssia, gatoa.

Tanssina zamban tunnusomaisin piirre on huivin eli pañuelon käyttö. Huivia käytetään musiikin tulkintaan ja tanssiparin väliseen kommunikaatioon. Zamban tanssimisesta on lukuisia videoita YouTubessa.

Malambo

Malambo on soolotanssi, jota tosin esitystilanteessa voidaan tanssia ryhmässä. Malmbo tanssitaan joko säestyksen kanssa tai kokonaan ilman soittimia. Tanssi koostuu jaloin tehtävistä rummutuskuvioista (mudanza). Malambo jakautuu pohjoiseen ja eteläiseen tyyliin. Pohjoisessa tyylissä (malambo norteño) pidetään kovapohjaisia flamencotyylisiä kenkiä, kun taas eteläisessä tyylissä (malambo sureño) jalkineet ovat pehmeät tai niitä ei pidetä ollenkaan. Perinteisesti malamboa ovat esittäneet miehet, mutta viime aikoina on mm. perustettu naisten oma malambokilpailu, Campeonato Nacional de Malambo Femenino (YouTube). YouTubessa on nähtävillä videoita sekä pohjoisen tyylin malambosta että eteläisestä malambosta.

Kansantanssifestivaalit

Argentiinassa järjestetään vuosittain kansantanssin festivaaleja, joista suurin on tammikuun lopulla Cosqúinissa Cordobassa järjestettävä ”Festival Nacional de Folklore de Cosqúin”. Toinen suuri festivaali on niin ikään tammikuussa Cordobassa Laborden kaupungissa järjestettävä malambofestivaali ”Festival Nacional del Malambo Laborde”. Laborden festivaalista ja malambosta yleisesti voi lukea Laila Guerreron artikkelista Festival Nacional del Malambo: the Argentinian competition where winners are treated like demigods. Guerrero on myös kirjoittanut malambosta kirjan, joka mainitaan artikkelissa. Cosqúinin festivaalista voi lukea Maggie’s Travels -blogin kirjoituksesta Cosqúin Folk Festival.

Muu argentiinalainen kansanperinne

Musiikin ja tanssin lisäksi argentiinalaiseen kansanperinteeseen (folklóre argentino) kuuluu paljon erilaisia tapoja ja tarinoita; näihin kuuluu mm. vaatetus ja ruokaperinteet. Perinteisiin vaatteisiin kuuluu mm. leveälahkeiset housut (bombachas) ja saappaat (botas) miehillä ja leveähelmaiset hameet (pollera/falda) naisilla. Kansantansseja tosin tanssitaan hyvin erilaisissa vaatteissa: joskus perinteisissä, joskus nykyaikaisissa, joskus tyylikkäämmissä ja joskus arkisissa.

Ruokakulttuuriin kuuluu mm. mate-juoma ja asado-grilliperinne. Matesta ja asadosta on lyhyt kirjoitus Umami-sivuston artikkelissa Argentiinalaiset grillijuhlat. Tarkemmin matesta voi lukea Matelaiturin ja Teekauppa Chayan sivuilta, Ylen uutisesta Piristävän mate-juoman suosio Suomessa kasvaa sekä Johanna Pohjolan vuonna 2013 julkaisemasta tietokirjasta Mate – Etelä-Amerikan voimajuoma.

Argentiinalainen kansantanssi ja -musiikki Suomessa

Argentiinalaisen kansantanssin opetusta ovat Suomessa järjestäneet ainakin Tango aMoroso, La Fábrica del Tango, Amigos del Tango, Leandro Roco, Pamela Roldan, Luis Angel Rojas ja Emilio Cornejo. Myös Suomen tango-opetuksen pioneerit Mónica Romero ja Omar Ocampo (”Los Ocampo”) ovat opettaneet argentiinalaisia kansantansseja Suomen-vierailuillaan. Argentiinalaista kansanmusiikkia ovat Suomessa esittäneet ainakin Leandro Roco ja Los Manseros del Norte.

Tango aMoroso järjesti 2017 Tampere Folklore Weekend -kansantanssiviikonlopun. Seuraava Tampere Folklore Weekend pidettiin 2019 ja sen järjesti La Fábrica del Tango.

Verkossa argentiinalaisen kansantanssin ja -musiikin tapahtumia on Facebook-ryhmissä Finland Folklore Community (Suomi) ja Folklore Argentino borrando fronteras (Eurooppa).

Lisätietoa

Englanniksi

Espanjaksi

Nuotteja

Musiikkia Spotifyssa ja YouTubessa

Tämä sivu on julkaistu 2.6.2020 ja viimeksi päivitetty 6.3.2021.